Ompelen usein leggingseihin kuminauhan vyötärölle, vaikka sitä ei välttämättä tarvitsisikaan. Kuminauha napakoittaa vyötärökaitaleen ja onpahan se varmistamassa, että housut pysyvät jalassa. Tämä tapani ommella kuminauha toimii malleissa, jotka ovat napakoita yläosasta ja materiaaleille, joissa on elastaania mukana.
Leggingsit ompelen kokonaan saumurilla ja viimeistelen sitten peitetikkikoneella. Kuminauha täytyy ommella ympyräksi ja teen sen ompelemalla nauhan päät kahteen kertaan saumurilla, ompeleet eri suuntiin. Silloin ainakin tikki kestää myös kuminauhan venyttämisen. Saumasta tulee napakka, eikä lainkaan paksu.
Kuminauhan kiinnitän vyötärölle myös saumurilla. Laitan kuminauhan vyötärön nurjalle puolelle ja ompelen sen kiinni saumurilla niin, ettei terä leikkaa kuminauhaa. Joskus kuminauhaa joutuu venyttämään ja silloin kannattaa olla tarkkana siinä, ettei saumurin neulat pääse vääntymään eikä vahingossakaan syötä tai vedä työtä, vaan saumurin on annettava itse hoitaa kankaan syöttö.
Kun kuminauha on kiinni housun vyötäröllä, käännän sen nurjalle puolelle kuminauhan leveyden verran ja siitä muodostuu napakka vyötärökaitale. Tikkaan vielä peitetikkikoneella oikealta puolelta niin, että neulojen välin keskikohta kulkee kuminauhan reunan kohdalla. Näin käänteestä tulee siisti sekä oikealta että nurjalta puolelta ja ennen kaikkea ompeleet kestävät venyttämisen.
Olen käyttänyt tätä tapaa niin lycrassa kuin joustocollegessa, josta nyt nämä legginsit talvea varten tein. Näissä ei tarvinnut kuminauhaa venyttää, kun malli on napakka ja joustocollegessa mukana oleva elastaani antaa hieman liikkumavaraa leggingseihin. Neuloina käytän lähes poikkeuksetta no 90 jerseyneulaa, jolloin hyppytikkejä ei tule paksummissakaan kohdissa.
